ISU -- Infothnoloogia ja Soome-Ugri rahvad

- seminar on tulekul
- siin veebistatakse ka A.T. artikli tõlked


Englannin kieli ei olekaan vielä voittanut

Arvi Tavast

Vironkielisen Officen ja nyt myös Windowsin ilmestymisen myötä on aiempaa laajemman yleisön tajunnan saavuttanut idea, että ohjelmisto voi todellakin toimia viroksi. Onko tämä tarpeetonta ugri-idealismia, joka uhraa ymmärrettävyyden ja ihmisten kansainvälisen kilpailukyvyn? Vai päin vastoin kauan odotettu poispääsy vieraan kielen pakkosyötöstä? Tuoreen tutkimuksen tulokset todistavat odotettua suuremmasta kalteesta jälkimmäisen vaihtoehdon puolelle.

Esivaiheena viron kielen strategian kehittelyssä valmistuu vuoden lopuksi kirjakielen käyttöalueita ja niiden tilaa käsittelevä tutkimus, jonka atk-alan kieltä käsittelevän kappaleen ovat koostaneet Kristel Pikk ja allekirjoittanut. Viime vuoden lopulla toteutimme kaksi kyselyä, yhden lomakemuodossa 400 ”tavallisen ihmisen” kanssa, toisen asiantuntijahaastatteluina 26 alan kielenkäyttöä ohjailevalta ihmiseltä: opettajilta, teknisen alan tiedottajilta, kirjojen kirjoittajilta ym. Lisäksi analysoimme viime vuosina kirjoitettuja julkisesti saatavilla olevia kirjallisia tekstejä: kirjoja, lehdistöä, mainosmateriaalia ja ohjelmiston käyttöoppaita.

Miksi atk on erityisasemassa?

ATK eroaa vanhemmista tekniikan aloista kieliympäristönsä laajuuden puolesta. Kun esimerkiksi autoalan tekstejä tavallinen kuluttaja näkee lähinnä autoa ostaessaan tai korjatessaan, niin verbaalisella käyttöliittymällä varustetut atk-laitteet kuten tietokoneet, puhelimet, verkkoympäristöt jne. tuovat jonkinlaista kieltä myös tavallisen käyttäjän näkyville jatkuvasti. Näin atk-alan kielenvalinta vaikuttaa aivan suoraan hyvin suureen osaan viron kielen puhujista.

Tekniikan kehittyessä kohti tilannetta, jossa tietokoneiden kanssa toimiessaan voi käyttää luonnollista kieltä, käy kieliteknologia yhä tärkeämmäksi. Nykyään on maailmassa massatuotteina nopeasti kasvava ja täydentyvä joukko kieliohjelmia ja -resursseja. Käytännössä ne kaikki ovat kielispesifejä. Kun tekniikka ennättää luonnollisen kaltaisen englanninkielisen kanssakäymisen mahdollistavalle tasolle (ja se voi tapahtua odottamattoman pian), on tarpeen ehtiä hyvin nopeasti samalle tasolle myös viron kielellä, muuten uhkana on viron käyttöympäristön kaventumisen lisäksi myös se että riittämättömästi englantia osaavien käyttäjien yhteys uusimpiin työvälineisiin katkeaa. Luonnollisen kaltainen kanssakäyminen luo vieraan kielen taidolle jonkun verran erilaiset vaatimukset kuin suunnistaminen näytöllä hiiren kanssa vieraan kielen sanojen joukossa. Kieliteknologian tarpeellisuutta, nykyistä tilaa, kehityssuuntia ja kehityksen edellytyksiä ovat perusteellisesti kuvanneet Haldur Õim (2001) ja Heiki-Jaan Kaalep (2000).

Miksi jokainen aihealue on oleellinen?

Pohjoismaissa on kielitilanteen kuvauksessa yleinen termi kielenkäyttöalueen menetys (engl. domain loss): kielen korvautuminen toisella, vahvemmalla kielellä jollakin yhteiskunnallisen elämän alueella. Kielenkäyttöalueen menetystä edistää alan tietojen tuominen yhden vieraan kielen vaikutusalueelta - tässä tapauksessa on helppo omaksua ne yhdessä kielen kanssa - sekä tiivis kansainvälinen kanssakäyminen yhdellä vieraalla kielellä. Molemmat tekijät ovat atk-alalla selkeästi olemassa.

Käyttöalueen menetyksen viimeinen vaihe on nähtävissä muutamassa Afrikan maassa ja Intiassa, joissa paikallisille kielille on jäänyt vain muutama yksittäinen käyttösfääri, niiden joukossa tavallisesti henkilökohtaisen elämän alue (siitä myös niiden nimittäminen kyökkikieliksi). Koko julkisen sfäärin, mukaan lukien koulutuksen, on vallannut dominoiva kieli. Tällaisissa tapauksissa käy äidinkielen omaksuminen vain kotona, epävirallisesti, kun taas dominoiva kieli opitaan virallisen koulutussysteemin osana. Oireita tämänsuuntaisesta kehityksestä näkyy teknillisen ja luonnontieteellisen alan korkeakoulujemme opetusohjelmissa, jotka sisältävät kyllä vieraan kielen, mutta eivät äidinkielen opetusta.

Kulttuuriset ja taloudelliset olot voivat johtaa vieraan kielen taitoon perustuvaan yhteiskunnalliseen jakautumiseen: dominoivan kielen avulla on taattu hyvä koulutus ja arvostettu työpaikka, ja paremmassa asemassa olevat ryhmät erottautuvat ulkopuolisista keskinäisen vieraan kielen käyttönsä kautta.

Käyttäjien valinnoista

Ns. tavallisia käyttäjiä haastattelemaan ryhtyessämme pelkäsimme aiemman kokemuksen pohjalta, että useimmat suosivat englanninkielistä ohjelmistoa eivätkä ole juuri lainkaan nähneet vironkielistä. Oletimme, että muussa kielenkäytössä pidetään englantia vähemmän luonnollisena kuin ohjelmistossa, joten tutkimme kielivalintoja myös kirjan tai lehden lukemisen sekä tietokoneliikkeen myyjän kanssa asioimisen suhteen.

Vastanneista valitsisi peräti 68% vironkielisen ohjelmiston. Ilmeisesti monet eivät vieläkään osaa englantia, mikä tekee vaikeaksi myös työskentelyn englanninkielisen ohjelmiston kanssa.

Piirros 1. Vironkielisen ohjelmiston ystäviä on yllättävänkin suuri enemmistö.
Englanninkielisen ohjelmiston puoltamista perusteltiin ennen kaikkea tottumuksella. Samoin uskottiin niin pidettävän yllä kilpailukykyä kansainvälisillä työmarkkinoilla, ilmeisesti käsittämättä, että ohjelmistoa käännetään myös muissa maissa.
Hyvin samanlaisia tuloksia näytti Eesti Päevalehen Internet-kysely (EPL 18.12.2001), jossa kysymykseen "Pitäisikö koko tietokoneohjelmiston olla saatavissa viron kielellä?" vastattiin seuraavasti:
· Luonnollisesti - 40%
· Kyllä, mutta vain kunnollisesti käännettynä - 43%
· Ei, englannin kielellä on parempi - 17%
Ansaitsee huomiota, että kyselyn mukaan jopa 40 prosentille vastaajista edes huono käännös ei ole syy jättää valitsematta vironkielistä ohjelmistoa.
Vainko ohjelmisto?

 

 

 

 

Piirros 2. Mitä parempaa kielitaitoa käyttöympäristö vaatii, sitä vähemmän vierasta kieltä pidetään sopivana.

Kuten kuviteltavissa olikin, halutaan englanninkielistä kirjallisuutta nähdä ohjelmistoa vähemmän, ja juuri mitään kiinnostusta ei löydy kaupassa asioimiseen vieraalla kielellä. Syy on ilmeinen: myös englanninkielisen ohjelmiston suosijan vieraan kielen taidolla on rajansa.

Ei mitään uutta

Vironkielisyyttä on varsin paljon nähty jo jonkun aikaa, sillä nykyään puheaiheena olevien kaupallisten ohjelmien lisäksi on itse asiassa käännetty koko joukko tuotteita. Viron kielellä oli keväällä 2002 saatavilla:
· yritysten sisäisiä informaatiojärjestelmiä
· pienyritysten talouslaskentaohjelmia
· erilaisia Virossa valmistettuja tuotteita
· osin Microsoft Office XP (Word, Excel ja Outlook)
· osin Microsoft Windows XP
· Linuxin komponentteja ym. ilmaisohjelmistoa
· matkapuhelinohjelmistoa
· Viroon suunnattuja verkkoympäristöjä ja portaaleja (verkkopohjainen sähköposti ym. sovelluksia, internet-pankki jne.)
Ei siis pidä paikkaansa se välillä kuultu väite, että ohjelmistoa olisi alettu kääntää vasta nyt.


Piirros 3. Tähänastinen kokemus vironkielisestä ohjelmistosta.

Ensisäikähdys menee ohi

Piirroksessa 4 näemme epälineaarisen riippuvuuden käytön ja kielivalintojen välillä: vironkielisistä ohjelmista mitään tietämättömistä suosii ohjelmistokielenä 15% englantia ja 63% viroa. Ensimmäiset kontaktit säikäyttävät, kun käyttäjä kokee oman tottumattomuutensa vironkielisiin ohjelmiin, ja viron suosio laskee 54 prosenttiin. Sen jälkeen se todellisen käytön kasvaessa taas suurenee: vakiokäyttäjistä suosii jo 86% vironkielisiä ja vain 3% englanninkielisiä ohjelmia.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Piirros 4. Ohjelmiston kielivalinnan riippuvuus vironkielisen ohjelmiston käyttökokemuksesta.

Eksperttien valinnat

Johtava rooli alan kielen valinnassa on tekstien kirjoittajilla, joista Viron kokoisessa maassa onnistui meillä haastatella huomattava osa, ja saada suhteellisen edustava kuva koko kirjoittajakunnasta.

Odotusten mukaisesti atk-alalla kirjoittavat ihmiset esittivät varmoja ja perusteltuja mielipiteitä, lähtien siitä että aihetta pidettiin hyvin merkittävänä. Perusteluina esitettiin kaksi tarvetta, atk-alan ymmärrettävyys ja viron kielen säilyminen. Jokainen elämänalue, jossa kieli ei ole aktiivisessa käytössä, on askel kohti sen kuolemaa.

Vaikka kaikki vastanneet olivat yhtä mieltä siitä, että viron kieltä tarvitaan, ei täyttä konsensusta viron käyttöalueen määrittelemisessä saavutettu. Käyttäjäkyselyn lailla myös asiantuntijahaastattelussa löytyi englanninkielistä kaupallista ohjelmistoa suosivia.

Kielen tietoista kehittämistä pidettiin enimmäkseen tarpeellisena, sillä vaikka kieli on itse organisoituva systeemi, ei pienen kansan kieltä voi erikoistuneella alalla jättää omiin oloihinsa. Jos spesialistit itse eivät kehitä kieltään ja jättävät uuden terminologian käyttöönoton toimittajien harteille, niin olemme varsin pian tilanteessa, jossa spesialistille tarvittavalla tarkkuudella voi ajatuksiaan ilmaista vain vieraalla kielellä. Samassa oltiin huolestuneita mahdollisuuksista puuttua tilanteeseen käytännössä, ja pidettiin kielenhuoltokoneistoa liian jäykkänä ja hitaana pysymään jatkuvan ilmaisutarpeen pohjalta kieltä spontaanisti kehittävien käyttäjien vauhdissa.

Mikä häiritsee?

Palaute käyttäjiltä (niin mainitun kyselyn avulla kerätty kuin myös muualta saatu) koskee lähes poikkeuksetta terminologiaa, kuten tietokonealan kielikiistoissa on tähän saakka ollut tapana. Vastaajien mielestä viron tietokonealan termit ovat käsittämättömiä, kummallisia, tottumuksen vastaisia, vieraita, epämääräisiä jne. Pari kyselyyn vastannutta esitti kysymyksen kieleen jo juurtuneina pitämiensä termien (esim. save) virontamisen mielekkyydestä. Yksi vastaaja väitti voivansa kirjoittaa häiritsevästä ja sekavasta terminologiasta täydet kolme sivua.

Yllättävä taas on ihmisiä suututtanut termien valinta. Ehdottomasti häiritsevin on Microsoftin tuotteissa käytetty sana suvandid (vaihtoehdot, engl. options), joka herättää reaktioita lievästä ihmetyksestä suoranaiseen suuttumukseen. Ilmeisesti on vähän tunnettu sana pantu merkitsemään liian silmiinpistävää käsitettä.
Seuraava ryhmä ovat anglismit, sekä aivan tuoreet kuten viisart tai suum että vanhemmat kuten printima tai string. Viimeinen on alan kirjallisuudessa jo kauan sitten kotiutunut merkityksessä ”merkkijono”, mutta nyt ilmenee, että se onkin alusvaate. Ilmeisesti ei pidä aliarvioida ohjelmiston yleisestä saatavuudesta aiheutuvaa terminologisoitumista – sen mikä tuntuu insinööristä luonnolliselta ei tarvitse olla vaatekaupan myyjälle ymmärrettävää.

Yhtä yllättäen ei ole lainkaan häiritsevänä mainittu termikummajaisia (suvandid-sanaa lukuun ottamatta), jotka vielä muutama vuosi sitten olivat tietokonealan kielikriitikoiden mieliaihe.

Anne Kaaberin maisterintyöstä "Tietokonetermit todellisessa kielenkäytössä" (2001), jossa kirjoittaja vertailee "Tietokoneenkäyttäjän sanaston" termejä kyselyynsä vastanneiden käyttämään tietokonesanastoon, selviää, että käyttäjät suosivat vähemmän spesifiä tietokonepuhekieltä terminologian kustannuksella.

Hänen mukaansa on tällainen erillinen alakieli syntynyt lähinnä sen vuoksi, että kaikki sanastossa ja standardeissa esitetyt termit joko eivät ole vielä päässeet käyttöön, niitä ei tiedetä tai niitä ei oteta jostakin syystä omiksi.
Samalla ei lähes kukaan huomaa onnistuneesti ratkaistuja, kyseenalaisesti ratkaistuja eikä ratkaisematta jääneitä syntaksiongelmia, semantiikasta, pragmatiikasta ja sisällöllisistä käännösvirheistä puhumattakaan. Tai ne havaitaan, muttei niitä osata muotoilla ja ne jätetään siksi omaan tietoon.

Ainoa poikkeuksellisesti ei-terminologinen puheenaihe on käyttäjän teitittely. Sen puolella on tähänastinen perinteemme, että vieraita aikuisia ei sovi sinutella, vastaan taas teitittelyn aikaansaama tarvittavaa suurempi etäisyys tietokoneen ja käyttäjän, etenkin jo valmiiksi pelokkaan aloittelevan käyttäjän välillä. Molemmille mielipiteille löytyy puoltajia, kuten löytyy myös molemmin tavoin käyttäytyviä ja suorastaan sinuttelua ja teitittelyä sekaisin käyttäviä ohjelmistotuotteita.

Käännöksen ymmärrettävyys

Ohjelmistokäännöksistä mielipiteensä esittäneitten joukossa on odottamattoman levinnyt käsitys, että jonkun kielen äidinkielenä puhuminen riittää, tai sen tulisi riittää kaiken tuolla kielellä ilmaistun ymmärtämiseksi. Jollei riitä, niin riittämättömyyttä pidetään tekstin, ei lukijan ominaisuutena, sama lukijahan ymmärtää saman tekstin englanniksikin. Ei tunnusteta ilmiötä, jota Els Oksaar on kutsunut kansansisäiseksi monikielisyydeksi (intranatsionaalne multilingvism) - luonnollisen kielen alakielet ovat keskenään niin erilaiset, että yhdellä ilmaistun uudelleen muotoilua toiselle voi kutsua kääntämiseksi.

Väitettävästi vironkielinen, mutta entuudestaan tuntematon ja sen vuoksi käsittämätön ilmaisuväline luo konfliktin tällaisen käsityksen kanssa. Erityisesti juuri ohjelmistokäännöksiltä odotetaan ominaisuutta, jota niillä ei realistisesti voi mitenkään olla: että kaikki termit olisivat motivoituja, eli jo vaikeuksitta ensimmäisellä lukemisella käsitettäviä myös alaan aiemmin viroksi perehtymättömälle. Samalla ei kukaan pidä sopimattomana sellaisia englanninkielisiä termejä, jotka tulee selittää ensimmäisellä käyttökerralla. Päin vastoin, monet nykyiset tietokoneoppikirjat ja -kurssit keskittyvätkin juuri termien selittämiseen, ja niitä pidetään investointina jota ei sovi tuhlata: "Onko se hyvä, että ohjelmisto on viron kielellä? Jokainen tietokonetta käyttänyt virolainen tietää, mitä on englanniksi "leikata" ja "liimata" ja varmasti huomattava osa englantia ymmärtävistä ja puhuvista virolaisista on saanut hyvää koulutusta juuri tietokoneesta, jossa kaikki on vieraalla kielellä." (EPL 23.08.01)

Tällaista suhtautumista omaan kieleen voi tulkita kielenkäyttöalueen menetyksen hyväksymisenä. Alakielten, ainakin tietokonealan ammattikielen, olemassaolo viron kielellä asetetaan kyseen alle, ja sen paikan valtaamista englannille pidetään luonnollisena – sanalla sanoen hyväksytään atk-alan luovutus englannille.
Tulostemme mukaan eivät näin suhtautuvat kuitenkaan ole enemmistönä (15% lomakekyselyyn vastanneista ja yksi haastateltu suosivat englanninkielistä kaupallista ohjelmistoa ja yksi haastateltu kielsi alakielten väliset erot). Osa vastanneista myös kyllä tunnusti tottumisvaikeudet, mutta piti luonnollisena myös ensinnäkin tottumisen tarvetta ja toiseksi sitä, että tottuminen kysyy aikaa ja voimia.
Tätä vaivannäköä voi tavallisen tietyssä järjestyksessä luettavan tekstin kirjoittaja vähentää yksinkertaisesti, luomalla yhteyden vähän tunnetun termin ja käsitteen välille lisäten virolaiseen termiin ensimmäisellä käyttökerralla joko selityksen tai englanninkielisen termin, jos on syytä pitää sitä tunnettuna: Uusi prosessoripesä eli socket jättää... (MicroLink Astrodatan mainos). Ohjelmistossa on vaikeampaa tehdä näin, koska yhtään käyttökohtaa ei voi pitää "ensimmäisenä", ja kestokäyttäjän kannalta selitysten toisto tuhlaisi liikaa tilaa.

Yhteenvetona

Ohjelmiston kääntäminen on tuottajien taloudellisten etujen ohjaama taloudellinen välttämättömyys, joka meidän onneksemme samalla auttaa viron kieltä voittamaan takaisin yhden suhteellisen vaikutusvaltaisen alan ja sitä kautta kirkastamaan kielen säilymisen näkymiä. Käännöksiin harjaantumattomuuttakaan ei kannata murehtia. Kuten kehittyneiden lähinaapurien kymmenvuotinen kokemus ohjelmistokäännöksistä näyttää, totutaan omakielisiin ohjelmiin suhteellisen nopeasti ja täysin. Vielä pitemmän käännösperinteen omaavat ranskalaiset esimerkiksi eivät nykyään enää kuvittelekaan, että ohjelmisto voisi olla jollain muullakin kielellä.

Lisää aiheesta

Eesti keeletehnoloogia arenduskava 2000. Koostajad: Haldur Õim, Heiki-Jaan Kaalep, Einar Meister. Versioon 2 (10.02.2000); http://www.eki.ee/keeletehnoloogia/tutvustus/arenduskava.html.
Kaaber, Anne 2001. Arvutiterminid tegelikus keelekasutuses: magistriprojekt. Juhendaja Krista Vogelberg. Tartu: Tartu Ülikool, Inglise keele ja kirjanduse õppetool.
Kaalep, Heiki-Jaan 2000. Virtuaalne ingliskeelne Eesti; http://www.eki.ee/keeletehnoloogia/tutvustus/kultleht.html.
Liivak, Sander 2000. Eesti arvutikeel kui oskuskeel ja släng. - Õiguskeel nr 2, lk 32-37.
Mihkla, Meelis 2001. Eestikeelsus infoühiskonnas. - Õiguskeel nr 2, lk 25-29.
Õim, Haldur 2001. Keeletehnoloogiast ja eesti keelest. - Keel ja Kirjandus 2001, nr 7, lk 499-501.

© tõlge Jussi-Santeri Junttila, 2003

eesti @ ersa @ handi @ ingerisoome @ karjala @ komi @ liivi @ mansi @ mari @ mokša @ neenetsi@ soome @ udmurdi @ ungari @ vadja @ vepsa

ISO keelekoodid (ugri rahvaid seal veel ei ole...)