13.2. Pitkospuilta piilokojuun – piilokojulta kelkan sarviin

Martti Rikkonen

Miten luontokuvat syntyvät? Millaisia sattumuksia ja kommelluksia luontovalukuvaajan taipaleelle mahtuu? Millaisena luontokuvaajaa kokee itsensä, luonnonsuojelijana vai luonnon käyttäjänä? Luontovalokuvaaja kulkee luonnossa yksin. Miten hän huomioi turvallisuus seikat? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin vastaa inarilainen luontovalokuvaaja.

20.2. Jutaavat saamelaiset

Nils-Henrik Valkeapää

Tunturi-Lapin luontokeskuksessa Hetassa avautuu helmikuussa 2007 Metsähallituksen ja saamelaismuseon tuottama uusi näyttely, joka esittelee Käsivarren alueen luontoa ja porosaamelaista kulttuuria. Porosaamelainen kulttuuri perustui vielä 1900-luvun alkupuolella jutaamiseen kesä- ja talvilaidunten välillä. Kulttuurinäyttelyn käsikirjoittaja Nils-Henrik Valkeapää esittelee Enontekiön porosaamelaista elämäntapaa 1900-luvulla mm. Marja Vuorelaisen, Tyyne Hellenin ja Yrjö Kokon valokuvien kautta.

27.2. Kultaa, kahvia ja matkailijoita - Lapin tieverkon ja tieliikenteen kasvu 1800- ja 1900-luvuilla

Kimmo Levä

Lapin tieverkon kehittymisessä liikenteen erityistarpeet ovat nousseet muuta maata suurempaa asemaan. Kullan, matkailijoiden ja jopa kahvin kuljettamisella on ollut merkitystä tieliikenteen kasvulle. Esitelmässä käydään läpi yleisellä tasolla Pohjois-Suomen tieliikenteen kehitys 1800- ja 1900-luvulla painottuen kuitenkin autoistumisen aikakaudelle, joka Lapissa alkoi 1910-luvulla. Autoistumisen pioneeriaika jatkui Pohjois-Lapissa poikkeuksellisen kauan. Utsjoelle auto tuli tien mukana vuonna 1957 ja Nuorgamiin vasta seuraavan vuosikymmenen lopulla - aikana jolloin auto oli jo arkipäiväistynyt eteläisemmässä Suomessa.

6.3. Matkustavaisten palvelua pohjoisen valtateillä MUUTTUNUT AIKATAULU!

Irja Jefremoff

Pohjoisen kulkijat – niin virkamiehet, kauppiaat, tutkijat, työmiehet kuin paikalliset asukkaat – ovat kautta aikojen tarvinneet palvelua matkantekonsa onnistumiseksi. On tarvittu kuljetusta, majoitusta ja ruokaa, puhtautta kuin vaatehuoltoakin. Tiedossa on ollut taloja, jotka ovat yövyttäneet kulkijoita. Julkisten teiden ulotuttua pohjoisimpaan Lappiin perustettiin erityisiä kievaritaloja ja myöhemmin matkailumajoja ja -hotelleja palvelutoimintaa hoitamaan.

13.3. Kerro, kerro luontokuva - luontodokumentin tekijä matkalla luonnossa

Kari Kemppainen

Mitä ja kuka löytyy luontokuvan takaa? Mitä kuvaaja haluaa kertoa luontokuvillaan? Haluaako hän päästä julkisuuteen "mediaseksikkäällä" alalla pärjätäkseen luontokuvakilpailuissa? Onko luontokuvaus nykyään muodikasta, peräti IN? Haluaako luontokuvaaja pelastaa maailman tai ainakin Suomen? Valehteleeko yksi kuva enemmän kuin tuhat sanaa? Mitä luontoelokuvaaja haluaa kertoa elokuvillaan? Mitä hän voi kertoa ja mitä ei? Onko luontokuvaajalla ilmaisun vapaus vai onko hän jo köytetty tiettyihin raameihin? Näihin kysymyksiin vastauksia antaa luontoelokuvaaja Kari Kemppainen.

20.3. Saamelaisten kulkukeinot MUUTTUNUT AIKATAULU!

Maria Sofia Aikio

Saamelaiset määrittelevät itsensä usein kulkijoiksi, vaeltajiksi, joiden on vaikeaa asettua yhteen paikkaan. Saamelaisten elämäntapaa on määrittänyt vuotuiskierto ja kulkeminen sielläkin, missä elämä ei ole perustunut porojen kanssa jutaamiseen. Kulkureiteillä ja niiden tuntemisella on ollut suuri merkitys elämänpiirin hallinnassa. Veden karikot ja talviset sulapaikat on ollut syytä tuntea, samoin kuin helppokulkuiset kurut ja suuntaa antavat maanmerkit. Maria Sofia Aikio kertoo saamelaisesta kulkemisesta ja kulkukeinoista.

27.3. Tie luonnon rakastamiseen

Riitta Nykänen

Mistä aukeaa polun pää, miten hurahdetaan metsään, miten aukeaa luonnon monimuotoisuus. Miten autetaan kokemuksen syntymistä, miten viritellään havaintoherkkyyttä. "Tie luonnon rakastamiseen voi kulkea vaikka halki hiirenkorvaisen metsän ja peipon laulun. Se voi myös alkaa kylmästä, märästä, likaisesta ja pimeästä metsästä." Näihin kysymyksiin vastaa Metsähallituksen ympäristökasvattaja Riitta Nykänen.

3.4. Tien kulttuurihistoriaa

Veli-Pekka Lehtola

Miksi Lapin taloudellisten asioiden komitean mietinnössä vuonna 1905 kiinnitettiin niin paljon huomioita teiden rakentamiseen? Mikä vaikutus maantiellä oli Petsamonkylän ja Paatsjoen kolttasiidojen hajoamiseen? Miksi Utsjoen

kunnanvaltuusto torjui tien rakentamisen Kaamasesta eteenpäin vetoamalla kulttuurisiin syihin? Miten tien historia liittyy saamelaisiin jälleenrakennusaikana?

Saamelaiskulttuurin professori Veli-Pekka Lehtolan mielestä tie on niin tärkeä tekijä saamelaisalueen historiassa, että saamelaisten elämänmuodon muutoksia voidaan seurata "tien kulttuurihistoriana".

10.4. Kirjalliset keinot – matka mielikuvituksen kotimaahan

Seppo Saraspää

Inarilainen eräkirjailija Seppo Saraspää kertoo vanhemman Lapin kirjallisuuden ja eräkirjallisuuden taustoista ja rakenteesta. Eräkirjoissa ja Lappiaiheisissa kirjoissa kerrotaan yleensä matkalla olemisesta. Matka voi olla myös henkinen matka. Kirjojen tarinat alkavat usein siitä, kun päähenkilö hylkää normaalin elämänsä ja lähtee erämaahan, tarina päättyy, kun hän palaa takaisin arkeen. Luennolla kuullaan mitä lähdön ja paluun välissä tapahtuu. Saraspää sanoo, että kirjoittaminenkin on aina matka.

17.4. Inarinpolku

Ilmari Mattus

Inarinpolku on noin 100 km pitkä historiallinen kesäreitti Inarista Norjan Karlebotniin. Talvireitti, joka oli varsinainen markkinareitti, kulki hieman lännempänä. Karlebotn Varanginvuonon etelärannalla oli vilkas markkinapaikka 1600-luvulta aina 1890-luvulle asti. Norjan raja suljettiin vuonna 1852 ja sen jälkeen reitti oli käytössä lähinnä kesäaikaan. Inarinpolku lähtee Sevettijärveltä kolttaperinnetalon pihapiiristä ja seuraa aluksi Sevettijärvi-Pulmanki-reittiä, josta se erkanee ylittääkseen Norjan rajan Aittoaivissa. Reitin pohjoinen päätepiste on Karlebotnissa. Lähes 150 vuotta unohduksissa ollut kulkureitti on elvytetty uudelleen käyttöön suomalais-norjalaisten yhteisvaellusten myötä. Luennolla tietoa reitin historiasta ja kuvia viime vuosien vaelluksilta.