Kulttuurirahastolla suurhanke suomalais-ugrilaisten kansojen avuksi -
aineellista ja henkistä tukea kielivähemmistöille

Suomen Kulttuurirahasto tukee kolmen vuoden aikana yhteensä yli 400 000 eurolla Venäjällä asuvia kielisukulaisiamme niiden kielen ja kulttuurin säilyttämisessä. Kyse on useasta erillisestä pilottiprojektista, jotka
kattavat kaikki Keski- ja Luoteis-Venäjän suomalais-ugrilaiset kansat ja onnistuessaan antavat mallin laajemmallekin toteutukselle. Varat ohjataan M. A. Castrénin seuran kautta, jolla on parhaat yhteydet Venäjälle ja kokemusta sukukansojen hyväksi tehtävästä työstä. Toteutukseen osallistuu useita yhteistyökumppaneita ja toimijoita.

Kulttuurirahasto haluaa uudella rahoituksellaan tukea ja voimistaa jo tähän mennessä tehtyä työtä sekä käynnistää uusia hankkeita. Aineellinen ja henkinen tuki vahvistaa vähemmistöjen identiteettiä ja rohkaisee niitä itse toimimaan kulttuurinsa säilyttämiseksi.

Suomen sukukansaohjelma on toiminut yli kymmenen vuotta opetusministeriön alaisuudessa, ja tuki on pysynyt pitkään ennallaan (noin 350 000 euroa vuodessa). Ohjelmaa on koordinoinut Sukukansaohjelman neuvottelukunta, ja toteutuksesta on vastannut M. A. Castrénin seura. Presidentit Tarja Halonen ja Vladimir Putin keskustelivat Suomen tuesta sukukansoille tapaamisessaan marraskuun lopulla, ja presidentti Putin kutsui Halosen tutustumaan tilanteeseen ensi kesänä.

Koulutusta opettajille, kielipesiä ja -leirejä lapsille Kulttuurirahaston tuella halutaan vauhdittaa uhanalaisten kielien
elpymistä ja niiden käyttämistä jo lapsuudessa. Vepsän kielen varhaisopetusta vahvistetaan järjestämällä Karjalassa koulutusta kielikylpy- ja kielileiriopettajille. Suomessa viime vuosina inarinsaamen kielipesätoiminnasta saatuja myönteisiä kokemuksia aiotaan hyödyntää myös vepsässä. Yhteistyökumppanina on mm. Helsingin yliopiston suomalais-ugrilainen laitos.

Udmurtiassa edistetään kesäleiritoimintaa ja opettajakoulutusta. Lisäksi käynnistetään julkaisuohjelmia omakielisten ala- ja yläasteen oppikirjojen painattamiseksi ja järjestelmällisen oppikirjatuotannon vakiinnuttamiseksi.

Museot kulttuuriperinnön säilyttäjinä Museoiden mahdollisuutta identiteetin edistäjänä ja luojana halutaan
erityisesti hyödyntää hankkeen yhtenä kokonaisuutena. Huomio kohdistetaan ensisijaisesti venäjänkielisessä ympäristössä asuviin marilaisiin, udmurttilaisiin ja mordvalaisiin kaupunkilais-nuoriin. Museoissa tapahtuvaa monikulttuurisuuden ja kansallisen perinnön opetusta tuetaan järjestämällä seminaareja, tekemällä pilottiprojekti kulttuuriperinnön opetuksesta sekä suunnittelemalla yhteinen kiertonäyttely. Hankkeissa ovat mukana
Kulttuurien museon ohella mm. Suomen Tammi -projekti (Opetushallitus) ja Äidinkielen opettajain liitto.

Myös perinteisen käsityön taitajia ryhdytään kartoittamaan ja vanhoja käsityömenetelmiä kootaan DVD-tallenteelle kaikkien nähtäville myös verkossa.